Merikotka on siipiväliltään Suomen suurin lintu. Merikotkan näkeminen taivaalla tekee varmasti vaikutuksen. Sen siipien väli voi olla jopa 2,5 metriä, joka on enemmän kuin millään muulla Suomessa elävällä linnulla. Merikotkan siivet ovat myös leveät, eli lintu kaartaessaan taivaalla on vaikuttava näky. Sillä on vahva kaula ja iso nokka. Pyrstö sillä sen sijaan on kokoonsa nähden lyhyt.
Suomen suurin lintu – merikotkan suojelusta
Suomen isoin lintu merikotka on myös pitkäikäinen eläin, joka voi elää yli 40-vuotiaaksi asti. Merikotka ääntelee haukkuvalla kalkatuksella, jota tarjoillaan yleensä kimakoina sarjoina. Lintu oli pitkään hyvin harvinainen ja kuoli Suomessa melkein sukupuuttoon. WWF:n merikotka työryhmän perustamisen ja aktiivisen suojelu ja elvyttämistyön ansiosta vuodesta 1973 lähtien merikotkakanta on lisääntynyt huomattavasti.
Merikotkatyöryhmä aloitti merikotkien talviruokinnan saaristossa ja pesimäalueilla. Arvioiden mukaan juuri talviruokinta koitui lopulta merikotkien pelastukseksi, koska liha oli puhtaampaa ruokaa merikotkille, kun kalat ja äyriäiset mitä ne itse saalistivat. Nykyään nämä kauniit petolinnut selviävät jo ilman ulkopuolista talviruokintaa. Ruokintaa on enää paikka paikoin tutkimuksellisissa tarkoituksissa. Vapaaehtoisten auttajien avulla talviruokinta saatiin järjestettyä 20 vuoden ajan.
Missä Suomen isoin lintu pesii?
Suomen suurin lintu merikotka pesii laajoilla alueilla Suomessa. Merikotkat ovat lisääntyneet pitkään Suomessa. Nyt kannan kasvu näyttää vähentyneen joillakin esiintymisalueilla kuten Ahvenanmaalla ja merenkurkussa. Toisaalta Suomen sisäosissa paljastuu joka vuosi joitakin yksittäisiä merikotkan reviirialueita. Isommassa mittapuussa kuitenkin kanta sisämaassa on edelleen hyvin harvalukuinen. Vanhemmat merikotkat ovat hyvin reviiritietoisia ja pysyvät usein pesäpaikoillaan. Nuoret kotkat sen sijaan ovat liikkuvampia.
Kansainvälisesti havaittujen rengastustietojen perusteella Suomen suurin lintu hallitsee myös paikanvaihdokset. Suomalaiset merikotkat voivat nimittäin muuttaa jopa Etelä-Eurooppaan asti. Muutenkin merikotka on levinnyt laajasti ympäriinsä ja kanta ei ole häviämässä. Merikotkat elävät Euroopan lisäksi Grönlannissa, Pohjois-Aasiassa, Japanissa sekä Kiinassa ja Intiassa.
Ole varovainen merikotkan pesimäalueilla
Monesti keväisin, kun merikotkan pesintä alkaa, niin pesäpaikoille asetetuissa kameroissa pääsemme seuraamaan merikotkien elämää. Näitä kameroita ovat tutkijat asentaneet joitakin kappaleita pesäpaikoille, tietysti merikotkia häiritsemättä. Netissä voit pelata pasianssi -peliä ja välillä katsella merikotkien ja niiden poikasten edesottamuksia. Mikä voisikaan olla kiehtovampaa seurattavaa. Merikotka on Suomessa rauhoitettu. Sen tahallinen häiritseminen on kiellettyä erityisesti lisääntymisaikana ja muutonaikaisilla levähdysalueilla.
Merikotkat pesivät yleensä samaan pesäpuuhun ja pesä onkin säännöllisessä käytössä. Se on suuri petoeläin ja perinteisesti ne ovatkin kilpailleet ihmisten kanssa samoista saaliista. Nykyään tietenkään samanlaista kilpailua ei enää ole, mutta jopa 2000-luvulla merikotkan poikasia on tapettu ja pesäpuita kaadettu. Nykyään onneksi ymmärretään, että merikotka ei ole lintumaailman henkipatto, vaan tärkeä saalistaja ekologisen tasapainon vuoksi.
Lintujen lisääntyminen ja munien hautominen
Monet Suomen yleisimmät linnut hautovat muniaan tietyn ajan, jotta sikiö voisi kehittyä rauhassa lämpimässä, kunnes se on valmis kuoriutumaan. Useimmilla lintulajeilla emon vatsaan kehittyy niin sanottu hautomalaukku, jonka ansiosta emo ei istu munien päällä litistäen niitä, vaan munille jää tilaa olla lämpimässä ja suojaisassa paikassa emon vatsan alla.
Ne linnut, jotka eivät haudo muniaan, käyttävät lämmönlähteenä lahoavaa kasvimateriaalia tai auringon lämmittämää hiekkaa. Haudonta-aika vaihtelee aina munien koon mukaan, ja se on usein noin 11 päivästä jopa noin kolmeen kuukauteen.
Isompien munien hautomien vie kauemmin aikaa kuin pienempien. Kun poikaset ovat valmiita kuoriutumaan, ne nokkivat munaan reiän nokallaan. Niiden nokassa on terävä munahammas, jonka avulla pieni hauras poikanen onnistuu lyömään itsensä munankuoren läpi. Poikaset alkavat kasvaa nopeaa vauhtia heti kuoriutumisen jälkeen. Äiti ja isälintu ruokkivat poikasia niin kauan, kunnes ne ovat valmiit lentämään pesästään. Lintujen lisääntyminen on mielenkiintoista seurattavaa, kunhan muistaa pysytellä kauempana.