Hanhet Suomessa ei ole mikään outo näky. Sadat tuhannet siivekkäät saapuvat keväällä, mutta myös syksyn myötä. Suomessa voi nähdä merihanhien lisäksi taigametsähanhia, valkoposkihanhia, tundrahanhia sekä tundrametsähanhia. Niiden pesimäkantojen kasvu johtuu lähinnä muuttokäyttäytymisen muuttumisesta. Suurin syy tähän muutokseen on ilmaston muutos. Kun ilmasto on lämmennyt, ovat hanhien levähdys- ja talvehtimispaikat siirtyneet Euroopassa pohjoisempiin osiin. Tämä muutos ei ole väliaikainen vaan se vaikuttaa olevan pysyvä ja tulevaisuudessa se voimistuu edelleen.
Mitä haittaa hanhet Suomessa tekevät?
Vaikka hanhet ovat mukavanoloisia ja kauniita lintuja, niistä on myös omat haittansa. Niiden runsas esiintyminen tuo vahinkoja maataloudelle sekä keväällä että syksyllä. Hanhien syysmuutto on kuitenkin vahingoiltaan pienempi, koska silloin löytyy ruokaa paljon sänkipelloilta. Tosin syysnurmi- ja syysviljakasvustot joutuvat kärsimään hanhien aiheuttamista haitoista. Niiden esiintyminen on maassamme suhteellisen tuore ilmiö, joten siihen ei olla osattu maatalouspolitiikan puolella vielä varautua.
Suurimmat vahingot maataloudelle tapahtuvat kuitenkin keväällä. Silloin hanhille ei ole tarjolla juurikaan sopivia ruokailualueita. Vahingot syntyvät siitä, kun suuret hanhiparvet valtaavat laitumet sekä rehunurmet. Kasvustojen kasvu viivästyy huomattavasti. Ruokatarjonta löytyykin vain niiltä pelloilta, joissa nimenomaan vahinkoa tulee runsaasti. Ratkaisuna tähän olisi se, että hanhet pitäisi karkottaa sieltä, missä kasvusto on haavoittuvinta ja tarjota ruokailumahdollisuutta linnuille perustetuilta hanhipelloilta.
Miten voidaan ehkäistä vahinkoja, joita hanhien syysmuutto aiheuttaa?
Ongelmahan ei ole vain siinä, mitä hanhet Suomessa aiheuttavat, vaan sama ongelma on muuallakin Euroopassa. Tutkimusten mukaan vahinkoja olisi pystyttävä ennaltaehkäisemään sekä hallitsemaan kokonaisuus. Monissa maissa kuten Ruotsissa on otettu käyttöön hanhipellot. Se tarkoittaa, että hanhet voivat käydä tietyillä alueilla syömässä kaikessa rauhassa. Viljely näillä alueilla tapahtuu juuri siksi, että hanhet jättäisivät muut pellot rauhaan. Linnut pelotellaan pois viljelyalueilta niiden omille pelloille.
Jos hanhet Suomessa tekevät jo nyt paljon vahinkoa pelloille varsinkin keväisin, pitäisi mahdollisimman nopeasti aloittaa hanhipeltojen viljeleminen. Näillä pelloilla viljellään monivuotista nurmea. Hanhille on tarjolla sekä keväällä että syksyllä ruokaa ja kesän aikana näitä samoja peltoja voidaan käyttää keräämällä niiltä rehua tuotantoeläimille. Kun linnut taas saapuvat syyskuussa, niille on sopivan mittainen kasvusto.
Hanhien vahinkojen korvaaminen
Valtio maksaa korvauksia viljelijöille, koska rauhoitettuja lintulajeja ei saa metsästää. Mikäli korvauksia ei maksettaisi, saattaisi moni viljelijä joutua luopumaan esimerkiksi uuden auton hankinnasta, koska autolaina ei tulisi kysymykseen. Mikä sitten on paras tapa ratkaista hanhiongelma? Suhteellisen usein on väläytelty sitä, että valkoposkihanhista tulisi riistaa, koska käytännössä niiden määrä on kasvanut huolestuttavasti varsin lyhyessä ajassa. Ajatus on kuitenkin hiukan epärealistinen, koska kyseessä on muuttolintu, joka käy Suomessa vain keväisin ja syksyisin.
Siinä, missä valkoposkihanhien kanta on kasvanut, on vastaavasti kiljuhanhi käynyt kannaltaan yhä uhanalaisemmaksi. Euroopassa hanhikantoja kontrolloi AEWAn alaisuudessa toimiva hanhityöryhmä. Vuonna 2010 arvioitiin, että Alankomaissa talvehtivien valkoposkihanhien määrä oli 800000 ja nykyisellään se on 1200000 yksilöä. Vastaavasti kiljuhanhien määrä on pudonnut. Sen kannaksi arvioidaan maailmalla vain noin 25000 yksilöä.
Hanhet Suomessa ja Euroopassa ongelma
Koska muuttolinnut ovat erilaisessa asemassa kuin muut linnut, niin EU säädösten mukaan valkoposkihanhea ei voi asettaa riistalinnuksi. Myös valkoposkihanhet olivat vaarassa hävitä kokonaan Euroopasta 1970 -luvun aikana. Siksi se otettiinkin suojeluun ja sitä varteen tehtiin lintudirektiivi, joka kielsi metsästämisen. Näille linnulle on myös laadittu kannanhoitosuunnitelma ja suuntaviivat kannan sääntelylle sekä sille, miten vahingot hallitaan.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valkoposkihanhesta ei voi tulla riistalintua, mutta suojelusta voidaan poiketa tapauskohtaisesti. Linnun täytyy kuitenkin aiheuttaa alueella vakavia vaurioita ja pitää myös pystyä todentamaan, että lintujen karkottaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi Tanskassa tietynlainen suojametsästys on sallittua.
Tekevätkö hanhet Suomessa niin paljon vahinkoa, että metsästykseen on pakko lähteä? Sen vain voi aika näyttää. Suomessa on annettu erikoislupia hanhien metsästykseen niillä alueilla, missä hanhet ovat aiheuttaneet vahinkoa. Ampumisen lisäksi viljelijöitä on myös velvoitettu käyttämään muita karkotuskeinoja. Tutkimuksen mukaan laajamittaisesti hoidettu ampuminen vain pahentaa tilannetta sekä vahingot laajenevat. Tällöin linnut päättävät vaihtaa käyttäytymistä sekä liikkuvat huomattavasti enemmän.